Välitehtävä 7 - Suurryhmä: Median vaikutus

Puhuimme suurryhmässä median ja internetin vaikutuksesta. Tunnilla piti olla puhumassa poliisi, mutta hän joutuikin työtehtäviin.
Suurta keskustelua syntyi siitä, miten internet on mahdollistanut uuden keinon kiusaamiseen. Muualla maailmassa on nähty tästä jo varoittavia esimerkkejä, kun internetissä kiusaaminen on johtanut nuorten itsemurhiin. Tätä on kuitenkin hyvin hankala valvoa jos nuori itse ei uskalla kertoa kiusaamisestaan. Keskustelua syntyi myös siitä, miten nuoret käsittävät tekijänoikeus asiat, sekä ilmaisen lataamisen rikollisuuden. Itse olen sitä mieltä, että jos nuori osaa ladata internetistä kappaleita tai elokuvia, ymmärtää hän myös sen ettei se ole laillista.
Puhuimme myös siitä, pitäisikö nuorten tietokoneenkäyttöä rajoittaa, esim. ajallisesti tai tarkkailla sitä millä sivuilla nuori käy. Mielestäni tietokoneen käytön tarkkailu ja sen mahdollinen rajoittaminen kuuluu vanhemmille ja se olisi hyvä tehdä, koska nuori voi ajautua huomaamattaan aikuisten sivustoille ja näin se voi vahingoittaa nuoren henkistä puolta. Sivujen rajoittaminen internetissä on yleensä vain kysymyksen päässä: Oletko vähintään 18 vuotias ja sitten vastaat siihen ok, niin pääset niille sivuille. Vanhempien tulisi siis käydä nämäkin läpi, että lapsi tunnistaa haitalliset sivut. Myös koulussa, opettajan pitäisi yhdessä lasten kanssa tehdä internet pelisäännöt joiden mukaan nuoret toimivat internetissä. Sääntöjen merkitys olisi hyvä selittää lapsille ja painottaa sitä, että samat säännöt on hyvä päteä myös kotona.
Tunnilla kävimme läpi myös etäopetuksen mahdollisuuksia ja haittoja. Olen itse sitä mieltä, että etäopetuksessa on paljon hyviäkin puolia, mutta silti kontaktiopetus antaa paremmat mahdollisuudet oppilaslähtöiseen oppimiseen. Lisäksi kysymisen kynnys on pienempi jos opettaja on luokassa opettamassa. Videokameran välityksellä kysyminen tuntuu jotenkin teennäiseltä.

Välitehtävä 6 - Yhteenveto koulusovelluksesta

TVT:n koulusovellus: Sähkö, Kolin koulu 1-2 lk.

1. Opiskelijoiden esittely

a. Keitä ollaan ja miksi ollaan pitämässä tuntia

b. Keitä oppilaat ovat

c. Oman sähkönimen keksiminen

2. Mitä sähkö on - Sara

a. Johdattelu ennakkokysymyksien avulla

b. mitä sähkö on; maailmassa on paljon pienen pieniä sähköisiä hiukkasia (positiiviset ja negatiiviset) joiden välille syntyy sähkövarausta.

c. ukkonen -> miten luonnossa erilaiset sähköhiukkaset vaikuttavat

i. video, kuva, hankaussähkökoe?

ii. http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/615/616/m670/Energia+ja+s%C3%A4hk%C3%B6

d. johdattelua seuraavaan aiheeseen

3. Mistä sähkö tulee -Hennariikka

a. Mistä sähkö saapuu kotiin:

i. Nean töpselikuva

b. Erilaiset voimalat

i. maakaasuvoimalavideo

ii. http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/615/616/m2140/Energia+ja+s%C3%A4hk%C3%B6

iii.

c. virtapiiri ja sen kytkentä

i. lamppujen kytkeminen virtapiiriin (oppilaat kokeilevat ensin itse ja tämän jälkeen se käydään se läpi yhdessä oppilaiden kanssa)

ii. virtapiirivideo

iii. http://opettajatv.yle.fi/teemat/aine/615/616/m1114/Energia+ja+s%C3%A4hk%C3%B6 (20 sek.)

iv. virtapiirileikki

4. Sähkölaitteet –Tytti

a. Millaisia erilaisia sähkölaitteita kodista löytyy?

i. Katsotaan smartboardilta sähkölaitteita ja nimetään ne

b. Miten sähkölaitteet vaikuttavat elämään?

i. Vanhan ja uuden kodin vertailu (keittiökuvat)

ii. keskustelua minkälaisia sähkölaitteita kotona käytetään?

1. mitkä asiat ovat itselle tosi tärkeitä, mitkä äitille/isälle/siskolla/veljelle?

2. Piirtämällä ja kirjoittamalla paperille

iii. sähkölaitteiden kuvaaminen koulussa

1. oppilaat käyvät kuvaamassa sähkölaitteita koululla

2. Tämän jälkeen osa opettajaopiskelijoista lisää kuvia blogiin

5. Sähköturvallisuus ja sähkön säästäminen –Ville ja Krista

a. Mitä tiedät sähköturvallisuudesta? Ville

b. Sähkön kanssa on aina oltava huolellinen

i. Keskustelua, omia kokemuksia, oppilaitten omia mietteitä

c. Sähkön säästäminen - Krista

i. Miksi säästää sähköä?

ii. Miten sähköä voi säästää?

d. Sätky –peli tietokoneilla

6. Yhteenveto – Nea

a. Ennakkokäsitysten ja loppukäsitysten vertailu ja pohdinta

b. Blogin tarkastelu yhdessä smartboardilla

Toteutimme koulusovelluksen pienellä Kolin koululla. Koulun koko ei kuitenkaan vaikuttanut koulun varusteisiin, vaan koululta löytyi uusia koneita ja smartboard käytettäväksemme. Muita laitteita joita käytimme, olivat yliopisto digikamerat, sekä lamppuja ja pattereita joita kytkimme sarjaan.

Pienet oppilaat innostuvat selvästi helpoiten toiminnallisesta tekemisestä. Siispä jokainen pieni koe ja tehtävä mitä teimme oli varmasti heille mieluista vaihtelua tunnin teoriaosuuksiin. Eniten hauskuutta toi virtapiiri- leikki, sekä sätky –peli jota pelasimme Internetissä. Oppilaat muistivat hyvin opetetut asiat ja muutama oppilaista oli selvästi kiinnostunut fysiikasta. Suurempia ongelmia en oppilailla huomannut, paremminkin opettajilla meinasi tulla ongelmia laitteiden kanssa, jotka eivät toimineet aivan toivotulla tavalla. Pienistä takapakeista kuitenkin selvittiin ja opetus pystyi jatkumaan normaalisti. Opiskeluilmapiiri oli myönteinen koko ajan. Jossain vaiheessa päivää, oppilaat eivät tahtoneet enää keskittyä kuuntelemaan opetusta ja tällöin syntyi pientä levottomuutta. Tämä ei kuitenkaan omasta mielestäni häirinnyt pahasti opetusta ja oppilaat rauhoittuivat pian.

TVT:n käyttäminen opetuksessamme tarjosi mahdollisuuden tehdä opetettavasta aiheesta monipuolisemman ja kiinnostavamman näköisen. Smartboard toimii erittäin motivoivana opetusvälineenä, koska yleensä lapset haluavat käydä tekemässä älytaululle merkintöjä. Olimmekin suunnitelleet monet opetushetket siten, että oppilaat saivat käydä itse tekemässä asioita smartboardille. Olen huomannut ennenkin opettaessani, että smartboard motivoi suuresti oppilaita osallistumaan tunnilla. Tietokoneet ovat myös suuri osa pientenkin lasten elämää, joten on luonnollista tuoda niiden käyttöä mukaan opetukseenkin. Sätky –peli sai suuren suosion kun pelasimme sitä tunnilla. Monet oppilaat käyvät sitä varmasti myöhemmin kotona pelailemassa. Päätimme koota myös päivästä blogin, mistä oppilaat voivat käydä katsomassa yhdessä vanhempien kanssa mitä olemme päivän aikana tehneet. Lisäksi sieltä löytyy hauskoja tehtäviä aiheeseen liittyen (niitä joita teimme päivän aikana ja muutama ylimääräinen tehtävä), sekä kuvia toiminnasta. Blogi mahdollistaa aiheeseen palaamisen muuallakin kuin koululla. Lisäksi opettaja voi itse käyttää samaa materiaalia myöhemmin, jos haluaa muistuttaa opetetut asiat oppilaiden mieleen. Joillekin oppilaille TVT:n käyttö opetuksessa mahdollistaa myös konkreettisemman lähestymistavan aiheeseen. He itse pääsevät tekemään ja oppivat siinä samalla. Lisäksi eri värejä ja kuvioita käyttämällä, asiat voivat jäädä paremmin oppilaille mieleen.

Koulusovellus oli yllättävän hankala. Vaikeimmaksi asiaksi tuli suunnitella koko sovellus yhdessä 6 ihmisen kanssa. Tällöin kaikkien mielipiteet piti huomioida ja päätöksen teko oli hankalaa. Lisäksi neljän tunnin opetuskokonaisuus oli todella hankala jakaa tasaisesti kesken kuuden opiskelijan kanssa. Muuttaisinkin sovellusta sillä tavalla että suunnitteluryhmät olisivat paljon pienempiä, 3-4 opiskelijaa/ ryhmä. Seuraavaksi vaikeudeksi tuli suunnitella tarpeeksi kiinnostava kokonaisuus, jotta pienet ekaluokkalaiset jaksaisivat keskittyä koko päivän kuuntelemaan samasta aiheesta. Pyrimme tuomaan opetukseen mahdollisimman paljon pieniä kokeita, sekä testejä, jotta oppilaiden keskittyminen ja mielenkiinto pysyisi. Kuitenkin opetettaessa tuli sellainen olo, että opetus oli kuitenkin ehkä liian teoriapainotteista. Jos opettaisin aihetta uudestaan, katkaisisin neljän tunnin pätkän kahdeksi tunniksi ja opettaisin aiheesta vain tarvittavat teoriat, sekä lisäisin enemmän toiminnallista tekemistä.

Välitehtävä 5 - Miten opettaa tieto- ja viestintäteknologiaa koulussa

Tieto ja viestintäteknologian käyttö kouluissa on lisääntynyt suuresti muutaman viime vuoden aikana. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään opetuksen ja oppimisen tukena erilaisten ohjelmien ja laitteiden kautta. Jos koulu käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa paljon, tulee sen myös opettaa sen käyttöä myös oppilaille, varsinkin sellaisissa tilanteissa kun koulu vaatii sen osaavaa käyttämistä koulussa.

Monelle oppilaalle tieto- ja viestintäteknologian käyttö on osa arkielämää. Monella oppilaalla on kotona tietokone tai jokin erilainen pelilaite ja usein nimenomaan pelaamiseen käytetään monta tuntia aikaa. Lisäksi he voivat käyttää paljon esimerkiksi kameroita ja videokameroita. Yleensä tällöin laitteita osataan myös käyttää. Lapset käyttävät paljon Internetiä ja tietokonetta, mutta eivät välttämättä tiedä niiden haittapuolia. Koulussa olisikin hyvä käydä läpi mitä liiallinen pelaaminen tekee itselle. Lisäksi erityisen tärkeää olisi käsitellä tietoturva-asioita koulussa, koska lapset eivät välttämättä ole tietoisia näistä asioista. Nuoret lapset lisäävät usein myös kuviaan Internetiin tietämättä mihin kaikkeen niitä voidaan käyttää. Koulussa tulisi opettaa myös oikeanlainen Internetkäyttäytyminen. Tieto- ja viestintäteknologian opettamiseen kuuluu myös käytettävien ohjelmien (word, blogger, exel, käytettävät pelit ja oppimisohjelmat yms.) oikeanlaisen käytön opettamisen, sekä tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin laitteisiin (kamerat, videokamerat yms.)

Osa lapsista saattaa olla tietoisia tietoturvariskeistä ja tällöin, kun niitä opettaa koulussa, voisi käyttää hyödyksi lasten omia kokemuksia näistä asioista. Olen myös kuullut, että jotkut opettajat ovat käyttäneet melkoisen radikaaleja menetelmiä opettaessaan tietoturva-asioita. Eräs opettaja oli ennen tuntia etsinyt yhden oppilaan kuvan Internetistä (luultavasti vain googlaamalla oppilaan nimen) ja oli pistänyt sen tietokoneensa taustakuvaksi. Tapa voi vaikuttaa radikaalilta, mutta toisaalta sen teho on varmasti taattu. Monet vanhemmat ja oppilaat eivät myöskään ymmärrä, että esimerkiksi jos lapsi osallistuu urheilukisoihin, missä on lehdistöä paikalla, niin hänen kuviaan ja tietojaan voi löytyä netistä.

Aikaa tieto ja viestintäteknologian käytön opettamiseen on varmasti hankala löytää. Kuitenkin tällaisiin tunteihin voisi varata aikaa esimerkiksi tietotekniikan tunneilla. Joissain koulussa tietotekniikan käyttöä opetellaan myös sen aineen aikana, missä tietotekniikkaa käytetään hyödyksi. Monesti tietotekniikkaa käytetään hyödyksi erityisesti äidinkielen tunneilla.

Välitehtävä 4- Miten robotiikkaa voisi käyttää hyödyksi opetuksessa?

Robotiikkatunnit olivat hauskoja ja mielenkiintoisia tunteja, vaikka itse henkilökohtaisesti turhauduinkin helposti. Tuntui välillä siltä, että kyseiset laitteet aukesivat pelkästään pojille. Laite tuntui myös erittäin hankalalta käyttää, koska vaikka toimin ohjelman ohjeiden mukaisesti, en saanut robottia tekemään minkäänlaista toimintoa. Olisinkin henkilökohtaisesti kaivannut paljon enemmän apua ohjelman läpikäymisessä ja koko robotin käytön ymmärtämisessä.
Tämän takia on hieman hankala lähteä pohtimaan mihin kaikkeen robotiikkaa voi käyttää hyödyksi. Kuitenkin olen aiemmissa harjoituskouluissani huomannut, että kouluilla on robotiikkaa käytössä tukemassa lasten tietotekniikan harjoittelua. Nämä laitteet voivat olla jopa hieman yksinkertaisempia kuin tunnilla käyttämämme Lego-robotiikka laitteet. Robotiikka on varmasti erittäin mielenkiintoinen aihe myös koulussa. Nykyajan tietotekniset lapset varmasti pystyvät toimimaan robottien kanssa ja oppivat nopeasti niiden käytön ja hyödyntämisen.
Hyödyksi robotiikkaa voisi käyttää mallintamaan erilaisia tilanteita. Kiinnostavinta siinä olisi varmasti robotin itsenäinen rakentaminen ja ohjaaminen. Robottia voisi käyttää mittaamaan etäisyyksiä, jolloin matikan tunneista tulisi paljon mielenkiintoisempia. Lisäksi robotiikka toimisi parhaiten fysiikan ja kemian tunneilla. Esimerkiksi sähköä tutkittaessa robotiikasta voisi olla paljon apua. Se toimisi myös hyvänä apuvälineenä kun mitattaisiin esimerkiksi luokan desibelitaso. Robotiikkaa voisi käyttää apuna myös erikokoisten tai eriväristen alueiden tunnistamisessa. Koulussa voitiasiin myös pohtia miten lapset kokevat robotiikan ja näkevätkö he sen hyötyvälineenä nyt tai tulevaisuudessa. Voitaisiin myös pohtia sitä, olisiko robotiikasta kenties jotain hyötyä liikuntavammaisten tai näkövammaisten oppilaiden elämässä/koulupäivässä. Mielestäni robotiikkaa olisi hankala käyttää koulussa hyötylaitteena, vaan lähinnä se jäisi laitteen tutustumisen asteelle.

Välitehtävä 3. - Tutkiva oppiminen Enkenbergin artikkelin mukaan

Jorma Enkenberg lähestyy artikkelissaan Oppimisesta ja opetusmalleista yliopistokoulutuksessa monia eri lähestymistapoja tutkivaan oppimiseen. Enkenbergin artikkelista nousee esiin se, että pelkästään oppilaat eivät joudu hyödyntämään tutkivaa oppimista, vaan sitä käyttävät myös opettajat. Jatkuva itsensä kehittäminen ja tiedon hakeminen kuuluu tutkivaan oppimiseen. Erityisesti tietoteknisten laitteiden kanssa toimittaessa on opettajan jatkuvasti tutkittava laitteiden ominaisuuksia, jotta hän osaisi niitä käyttää monipuolisesti.
Enkenbergin mukaan myös konstruktionismi toimii hyvänä lähtökohtana tutkivaan oppimiseen: "Teknologialle on pyritty antamaan erityistä merkitystä tilanteessa, jossa ihminen yrittää ymmärtää jotain ongelmaa tai opittavaa asiaa. Ns. konstruktionististen tulkinnan mukaan työvälineet ja erilaiset teknologiat voivat auttaa ihmistä ylittämään kuiluja, joita esiintyy abstraktin, käsitteellisen, konteksteista puhdistetun tiedon ja kontekstin välillä" (Enkenberg). Enkenbergin mukaan tietotekniikka voi myös toimia välittäjän roolissa ja auttaa oppijaa ymmärtämään jotakin ilmiöitä ja näin tekemään abstraktin konkreettiseksi. Tietoa siis rakennetaan samalla kun tehdään. Enkenbergin voitaisiinkin siis ajatella pitävän tutkivaa oppimista erittäin hyvänä oppimiskeinona.
Enkenberg pitää sosio-kulttuurista tulkintaa oppimisesta hyvänä tutkivan oppimisen välineenä. Siinä asiat ovat aina ensin oppijan ulkopuolella, josta ne sitten siirtyvät hänen sisälleen pohdittavaksi ja prosessoitavaksi. Tällaista oppimista Enkenbergin mukaan voidaan tukea luomalla sellaisia tilanteita joissa opitaan yhdessä tekemällä. Oma tulkinta rakentuu sosiaalisten merkitysneuvottelujen avulla. Enkenbergin mukaan oppijan tulisi olla täysvaltainen yhteisön jäsen, jossa hän pääsisi tutkimaan ja tutustumaan toimintaan. Tällöin hän samalla oppisi yhteisön arvoja, sekä uusia asioita. Hän painottaa myös sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä erilaisissa oppimistilanteissa: mitä hyväksyvämpi ja kannustavampi oppimisympäristö on, sitä paremmin oppijat oppivat ja pohtivat asioita. Tämä tulee selville erityisesti tutkivaa oppimiskeinoa käytettäessä.

Erityisesti tutkivaa oppimista tukee enkenbergin artikkelissa mainitsema suunnittelemalla oppiminen. Siinä työskentely tapahtuu erilaisten teknisten laitteiden tuottamiseksi. Opiskelu tapahtuu pienryhmissä ja siihen kuuluu paljon kokeilemista ja asian tutkimista. Tuotteen rakentumisen yhteydessä opitaan ratkaisemaan myös ristiriitatilanteita. Lisäksi viallisen tuotteen kohdalla joudutaan pohtimaan mikä on mennyt väärin ja miten tuotetta voitaisiin kehittää jotta se toimisi taas. Toiminnassa joudutaan siis koko ajan uudelleenrakentamaan ja -testaamaan , sekä selittämään ja tarkentamaan ratkaisua (Enkenberg). "Suunnittelemalla oppimisessa toistuvia prosesseja ovat suunnittelu, tiedon muokkaus, relevantin tiedon ja toteutuksen kriittinen arviointi sekä korjaaminen.

Kaikenkaikkiaan Enkenbergin artikkelista tuli selvästi ilmi, että hän tukee tutkivaa oppimista monessa erilaisessa oppimisessa. Hänen mukaansa oppiminen tapahtuu parhaiten kun tieto rakentuu tutkimisen ja pohtimisen ympärille. Näinollen tiedosta tulee paljon perustellumpaa ja mahdollisesti myös kestävämpää. Tämä lisää myös opitun aiheen ymmärtämistä. Enkenberg kannustaa lopussa myös opettajia luomaan tällaisia oppimisympäristöjä oppilaille, vaikka se voi tuntua opettajasta hieman haastavaltakin.

Välitehtävä 2 - Nettikäytön valvonta

Millä tavoin ja miksi sinun mielestäsi opettajan pitäisi olla kiinnostunut oppilaiden ”nettimaailmasta” ja ”pelimaailmasta”? Vai pitääkö ylipäätään olla kiinnostunut?

Oppilaat innostuvat joskus nettipeleistä ja foorumeista usein niin paljon, että innostus valtaa koko luokan. Tällöin koulupäivät voivat täyttyä oppilaiden erilaisista kokemuksista netissä. Mielenkiintoinen peli innostaa jonkun oppilaan niin, että hän suosittelee peliä muillekin kavereilleen. Tämän jälkeen peliä pelaa luokalta jo monta oppilasta, kunnes melkein kaikki oppilaat käyvät edes tutustumassa peliin. Tämän takia opettajan tulee olla myös kiinnostunut oppilaiden nettimaailmasta. Opettajan tulee pysyä mukana oppilaiden innostuksissa, jotta hän tietää mistä oppilaat puhuvat ja tarpeen tullen osaa myös informoida vanhempia ja oppilaita pelien ja netin vaarallisestakin puolesta. Usein nuorten lempipelit ja sivustot sisältävät myös jonkinnäköisen maksullisen osion, mikä houkuttelee lapsia käyttämään rahaa nettipeleihin. Joskus oppilaat eivät edes tiedä mihin sitoutuvat kun kirjautuvat erilaisille sivustoille. Usein lapset eivät myöskään lue käyttöohjeita, tai sopimuksia ennen kuin kirjautuvat sivulle.

Opettajan tuleekin kertoa oppilaille Internetin hyödyistä ja haitoista. Hänen tulee informoida oppilaita varomaan maksullisia sivustoja, sekä sitä miksi omia tietojaan ei saa Internetissä jakaa eteenpäin. Opettajan on myös painotettava salasanojen tärkeydestä ja niiden monipuolisuudesta, jottei sama salasana ole käytössä joka sivustossa, sekä sähköpostissa. Oppilaiden olisi myös hyvä tietää kuinka helposti tietoihin pystyy murtautumaan. Toisaalta opettajan tulee painottaa myös netin hyödyllisyyttä oppilaille. Monet hiljaisemmat oppilaat voivat löytää omanlaisiaan lapsia erilaisten harrastus-sivustojen kautta. Lisäksi Internet on hyvä tapa harjoitella käytännön tilanteita, sekä saada tietoa. Myös Internetin viihdearvoa on hyvä painottaa. Netistä löytää paljon erilaisia ja hyödyllisiäkin pelejä, joiden parissa on hauskaa viettää vapaa-aikaa. Opettajan tulee olla yhtä tarkkana lasten Internetin käytöstä kuin vanhempienkin. Monet lapset kuitenkin surffailevat erilaisilla sivustoilla myös koulussa, jolloin lasten nettikäyttäytyminen on opettajan vastuulla.

Erilaisten nettiympäristöjen ymmärtämistä helpottaa se, että aikuinen itse tutustuu kyseiseen ympäristöön todetakseen sen hyödyt ja haitat. Tutustuminen voi olla joskus hankalaa, mutta yhdessä lapsen kanssa se sujuu helposti. Tämän jälkeen he voivat keskustella saako lapsi jatkaa sivustolla käymistä vai ei. Lapsen Internetin käyttöä valvookin helpoiten siten, että aikuinen luo hänen ja lapsen välille sellaisen yhteyden, että lapsi voi kertoa millä tavoin nettiä käyttää ja minkälaisilla sivustoilla hän käy. Sivustoille voi sitten yhdessä käydä tutustumassa. Aikuinen voi myös tehdä lapselle selväksi sen minkälaisilla sivustoilla hän voi käydä ja minkälaisilla ei. Näin aikuinen selvittää lapselle Internetin käytön säännöt ja luottamuksensa lapsen harkintakykyyn. Koulussa voidaan yhdessä lasten kanssa luoda yhteiset ”Netti-pelisäännöt”, mistä tulee esille miten nettiä käytetään koulussa (ja osittain myös kotona).

Välitehtävä 1- koulun ulkopuolella hankittu osaaminen

1. Miten harjoituksissa esitellyt pedagogiset esimerkit loivat tilanteita, joissa oppilaat voisivat käyttää koulun ulkopuolella hankkimaansa osaamista?

Monet nykyajan lapset osaavat käyttää monipuolisesti teknologiaa elämässään. Tämän takia jo pelkästään teknologisen laitteen ottaminen mukaan opetukseen tukee luultavasti joltain osilta oppilaan arkea. Monet oppilaat käyttävät tietokoneita päivittäin ja loput vähintään viikoittain. Tietoteknologisten laitteiden käyttö sujuukin varmasti monelta oppilaalta. Niiden käyttö tuo myös mahdollisuuden oppiaineen käytännöllisempään tarkasteluun ja tämä saattaa helpottaa monen lapsen oppimista. Monet ihmiset oppivat käsillä tekemällä. Myös se, että tulokset ovat konkreettisessa muodossa (videot, valokuvat, blogit yms.) tukevat lapsen visuaalista oppimista ja käsitetään paremmin tekemisen tarkoitus.

Blogin käyttö koulussa mahdollistaa monipuolisen käytön. Kiinnostavinta ja mielekkäintä olisi varmasti eräänlaisen luokkablogin teko, josta vanhemmat ja sukulaiset voisivat käydä seuraamassa luokan arkea. Tällöin koulun elämä voitaisiin tuoda mukaan vanhempien arkeen. Tunnilla esitelty blogi-idea hyödyntää blogin käyttöä kokeisiin kertaamisessa. Siinä oppilaat pääsevät kertomaan omin sanoin koealueesta, jakamaan hyviä kertausvinkkejä ja muistikeinoja. Nämä voivat olla oppilaan koulun ulkopuolelta hankkimia tietoja. Esimerkiksi vanhemmilta sisaruksilta tai vanhemmilta opittuja keinoja joiden avulla on hyvä kerrata kokeeseen. Jotkut oppilaat saattavat olla kiinnostuneita aiheesta enemmänkin ja blogi mahdollistaa vielä syventävämmän tiedon välittämisen muille oppilaille. Nämä tiedot oppilas on voinut hankkia vanhemmiltaan tai hakemalla tietoa itse.

Digikamera saattaa olla myös tuttu väline monelle oppilaalle. Osalta sellainen löytyy kotoa ja osalla on jopa oma kamera. Tässä tehtävässä hyötyä on myös niistä oppilaista jotka harrastavat valokuvausta. He voivat tarvittaessa auttaa muita oppilaita tai antaa luokassa hyviä vinkkejä amatöörivalokuvaamiseen. Esimerkki tarjosi myös mahdollisuuden arkielämän tilanteiden kuvaamiseen. Jotta oppilaat hahmottaisivat näitä tilanteita, tulee heillä olla jokin käsitys niistä. Nämä käsitykset on voitu hankkia koulun ulkopuolelta.

Videokamera ei ole kaikille oppilaille niin tuttu. Perheissä ei välttämättä ole videokameroita, tai niitä käytetään vain harvoin ja erityisissä tilanteissa. Ihmiset tyytyvät yleensä valokuvaamiseen. Videokameran käyttö ei varmasti kuitenkaan ole mahdotonta oppilaille. He ovat myös varmasti kuvanneet monesti pieniä videopätkiä kameroillaan tai puhelimillaan. Lisäksi elokuvien katsominen tai elokuvakerhot antavat hyviä vinkkejä siihen, miten elokuva kannattaa rakentaa. Oppilaat saavat näistä yleensä jonkinlaisen käsityksen elokuvan rakenteesta ja nämä tiedot ovat yleensä koulun ulkopuolella hankittuja. Esimerkissä keskityttiin hiihdon kuvaamiseen. Tässä harjoituksessa hyödyksi ovat hiihtoharrastus. Oppilaat, jotka hiihtävät paljon vanhempiensa kanssa tai harrastavat hiihtoa jossain seurassa osaavat lajia aivan eri tasolla kuin ne oppilaat jotka hiihtävät vain koulussa. Nämä taitavat oppilaat voivat olla apuopettajia, tai toimia hyvinä toisten oppilaiden kannustajina ja innostajina.

Sanelulaitteen käyttö on luultavasti suurimmalle osalle oppilaista täysin vierasta. Sen monipuolinen käyttö mahdollistaa myös koulun ulkopuolelta hankittujen tietojen käytön.

2. Millaisiin koulun ulkopuolisiin tilanteisiin harjoituksissa esitellyt esimerkit antoivat eväitä oppilaille?

Kaikki harjoitukset opettavat oppilaita käyttämään erilaisia tietoteknologisia laitteita ja niiden ohjelmia. Niiden käyttöä monipuolistamalla ja muokkaamalla niistä saa paljon hyötyä eri arkitilanteissa. Helpointa on varmasti käyttää digikameroita ja videokameroita oppilaiden arkielämässä. Erilaiset juhlatilanteet tai erikoistilanteet ovat niiden yleisimpiä käyttöpaikkoja. Videokamera toimii loistavasti harjoitustilanteiden kuvaamisessa. Tällöin tilanne kuvataan ja se katsotaan yhdessä ohjaajan kanssa ja mietitään mitä pitäisi vielä kehittää. Videokamera on myös hyvä niille oppilaille jotka haluavat vaikkapa tallentaa oman näytelmänsä tai vaikka laskettelurinteessä tehdyn hienon tempun. Yleisin tallennusväline on kuitenkin tavallinen kamera, millä saa hienosti hyviä tilannekuvia. Kameran hyöty tulee myös esille sen koossa, mikä mahdollistaa sen helpon kuljettamisen paikasta toiseen. Blogin käyttö taas voi olla kanava näyttää muillekin ihmisille näitä tilanteita ja kertoa niistä. Blogi toimiikin hyvin eräänlaisena päiväkirjana, jossa tärkeimpänä ei välttämättä ole tunteiden, vaan tapahtumien kertominen. Blogi on myös mahdollisuus jakaa hyviä tietoja muillekin. Esimerkiksi ruokablogissa voi jakaa toisille ihmisille hyviä reseptejä. Blogien kautta voi myös itse löytää paljon hyvää käytännön tietoa omasta kiinnostuksesta/ harrastuksesta.