Välitehtävä 5 - Miten opettaa tieto- ja viestintäteknologiaa koulussa

Tieto ja viestintäteknologian käyttö kouluissa on lisääntynyt suuresti muutaman viime vuoden aikana. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään opetuksen ja oppimisen tukena erilaisten ohjelmien ja laitteiden kautta. Jos koulu käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa paljon, tulee sen myös opettaa sen käyttöä myös oppilaille, varsinkin sellaisissa tilanteissa kun koulu vaatii sen osaavaa käyttämistä koulussa.

Monelle oppilaalle tieto- ja viestintäteknologian käyttö on osa arkielämää. Monella oppilaalla on kotona tietokone tai jokin erilainen pelilaite ja usein nimenomaan pelaamiseen käytetään monta tuntia aikaa. Lisäksi he voivat käyttää paljon esimerkiksi kameroita ja videokameroita. Yleensä tällöin laitteita osataan myös käyttää. Lapset käyttävät paljon Internetiä ja tietokonetta, mutta eivät välttämättä tiedä niiden haittapuolia. Koulussa olisikin hyvä käydä läpi mitä liiallinen pelaaminen tekee itselle. Lisäksi erityisen tärkeää olisi käsitellä tietoturva-asioita koulussa, koska lapset eivät välttämättä ole tietoisia näistä asioista. Nuoret lapset lisäävät usein myös kuviaan Internetiin tietämättä mihin kaikkeen niitä voidaan käyttää. Koulussa tulisi opettaa myös oikeanlainen Internetkäyttäytyminen. Tieto- ja viestintäteknologian opettamiseen kuuluu myös käytettävien ohjelmien (word, blogger, exel, käytettävät pelit ja oppimisohjelmat yms.) oikeanlaisen käytön opettamisen, sekä tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin laitteisiin (kamerat, videokamerat yms.)

Osa lapsista saattaa olla tietoisia tietoturvariskeistä ja tällöin, kun niitä opettaa koulussa, voisi käyttää hyödyksi lasten omia kokemuksia näistä asioista. Olen myös kuullut, että jotkut opettajat ovat käyttäneet melkoisen radikaaleja menetelmiä opettaessaan tietoturva-asioita. Eräs opettaja oli ennen tuntia etsinyt yhden oppilaan kuvan Internetistä (luultavasti vain googlaamalla oppilaan nimen) ja oli pistänyt sen tietokoneensa taustakuvaksi. Tapa voi vaikuttaa radikaalilta, mutta toisaalta sen teho on varmasti taattu. Monet vanhemmat ja oppilaat eivät myöskään ymmärrä, että esimerkiksi jos lapsi osallistuu urheilukisoihin, missä on lehdistöä paikalla, niin hänen kuviaan ja tietojaan voi löytyä netistä.

Aikaa tieto ja viestintäteknologian käytön opettamiseen on varmasti hankala löytää. Kuitenkin tällaisiin tunteihin voisi varata aikaa esimerkiksi tietotekniikan tunneilla. Joissain koulussa tietotekniikan käyttöä opetellaan myös sen aineen aikana, missä tietotekniikkaa käytetään hyödyksi. Monesti tietotekniikkaa käytetään hyödyksi erityisesti äidinkielen tunneilla.

Välitehtävä 4- Miten robotiikkaa voisi käyttää hyödyksi opetuksessa?

Robotiikkatunnit olivat hauskoja ja mielenkiintoisia tunteja, vaikka itse henkilökohtaisesti turhauduinkin helposti. Tuntui välillä siltä, että kyseiset laitteet aukesivat pelkästään pojille. Laite tuntui myös erittäin hankalalta käyttää, koska vaikka toimin ohjelman ohjeiden mukaisesti, en saanut robottia tekemään minkäänlaista toimintoa. Olisinkin henkilökohtaisesti kaivannut paljon enemmän apua ohjelman läpikäymisessä ja koko robotin käytön ymmärtämisessä.
Tämän takia on hieman hankala lähteä pohtimaan mihin kaikkeen robotiikkaa voi käyttää hyödyksi. Kuitenkin olen aiemmissa harjoituskouluissani huomannut, että kouluilla on robotiikkaa käytössä tukemassa lasten tietotekniikan harjoittelua. Nämä laitteet voivat olla jopa hieman yksinkertaisempia kuin tunnilla käyttämämme Lego-robotiikka laitteet. Robotiikka on varmasti erittäin mielenkiintoinen aihe myös koulussa. Nykyajan tietotekniset lapset varmasti pystyvät toimimaan robottien kanssa ja oppivat nopeasti niiden käytön ja hyödyntämisen.
Hyödyksi robotiikkaa voisi käyttää mallintamaan erilaisia tilanteita. Kiinnostavinta siinä olisi varmasti robotin itsenäinen rakentaminen ja ohjaaminen. Robottia voisi käyttää mittaamaan etäisyyksiä, jolloin matikan tunneista tulisi paljon mielenkiintoisempia. Lisäksi robotiikka toimisi parhaiten fysiikan ja kemian tunneilla. Esimerkiksi sähköä tutkittaessa robotiikasta voisi olla paljon apua. Se toimisi myös hyvänä apuvälineenä kun mitattaisiin esimerkiksi luokan desibelitaso. Robotiikkaa voisi käyttää apuna myös erikokoisten tai eriväristen alueiden tunnistamisessa. Koulussa voitiasiin myös pohtia miten lapset kokevat robotiikan ja näkevätkö he sen hyötyvälineenä nyt tai tulevaisuudessa. Voitaisiin myös pohtia sitä, olisiko robotiikasta kenties jotain hyötyä liikuntavammaisten tai näkövammaisten oppilaiden elämässä/koulupäivässä. Mielestäni robotiikkaa olisi hankala käyttää koulussa hyötylaitteena, vaan lähinnä se jäisi laitteen tutustumisen asteelle.

Välitehtävä 3. - Tutkiva oppiminen Enkenbergin artikkelin mukaan

Jorma Enkenberg lähestyy artikkelissaan Oppimisesta ja opetusmalleista yliopistokoulutuksessa monia eri lähestymistapoja tutkivaan oppimiseen. Enkenbergin artikkelista nousee esiin se, että pelkästään oppilaat eivät joudu hyödyntämään tutkivaa oppimista, vaan sitä käyttävät myös opettajat. Jatkuva itsensä kehittäminen ja tiedon hakeminen kuuluu tutkivaan oppimiseen. Erityisesti tietoteknisten laitteiden kanssa toimittaessa on opettajan jatkuvasti tutkittava laitteiden ominaisuuksia, jotta hän osaisi niitä käyttää monipuolisesti.
Enkenbergin mukaan myös konstruktionismi toimii hyvänä lähtökohtana tutkivaan oppimiseen: "Teknologialle on pyritty antamaan erityistä merkitystä tilanteessa, jossa ihminen yrittää ymmärtää jotain ongelmaa tai opittavaa asiaa. Ns. konstruktionististen tulkinnan mukaan työvälineet ja erilaiset teknologiat voivat auttaa ihmistä ylittämään kuiluja, joita esiintyy abstraktin, käsitteellisen, konteksteista puhdistetun tiedon ja kontekstin välillä" (Enkenberg). Enkenbergin mukaan tietotekniikka voi myös toimia välittäjän roolissa ja auttaa oppijaa ymmärtämään jotakin ilmiöitä ja näin tekemään abstraktin konkreettiseksi. Tietoa siis rakennetaan samalla kun tehdään. Enkenbergin voitaisiinkin siis ajatella pitävän tutkivaa oppimista erittäin hyvänä oppimiskeinona.
Enkenberg pitää sosio-kulttuurista tulkintaa oppimisesta hyvänä tutkivan oppimisen välineenä. Siinä asiat ovat aina ensin oppijan ulkopuolella, josta ne sitten siirtyvät hänen sisälleen pohdittavaksi ja prosessoitavaksi. Tällaista oppimista Enkenbergin mukaan voidaan tukea luomalla sellaisia tilanteita joissa opitaan yhdessä tekemällä. Oma tulkinta rakentuu sosiaalisten merkitysneuvottelujen avulla. Enkenbergin mukaan oppijan tulisi olla täysvaltainen yhteisön jäsen, jossa hän pääsisi tutkimaan ja tutustumaan toimintaan. Tällöin hän samalla oppisi yhteisön arvoja, sekä uusia asioita. Hän painottaa myös sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä erilaisissa oppimistilanteissa: mitä hyväksyvämpi ja kannustavampi oppimisympäristö on, sitä paremmin oppijat oppivat ja pohtivat asioita. Tämä tulee selville erityisesti tutkivaa oppimiskeinoa käytettäessä.

Erityisesti tutkivaa oppimista tukee enkenbergin artikkelissa mainitsema suunnittelemalla oppiminen. Siinä työskentely tapahtuu erilaisten teknisten laitteiden tuottamiseksi. Opiskelu tapahtuu pienryhmissä ja siihen kuuluu paljon kokeilemista ja asian tutkimista. Tuotteen rakentumisen yhteydessä opitaan ratkaisemaan myös ristiriitatilanteita. Lisäksi viallisen tuotteen kohdalla joudutaan pohtimaan mikä on mennyt väärin ja miten tuotetta voitaisiin kehittää jotta se toimisi taas. Toiminnassa joudutaan siis koko ajan uudelleenrakentamaan ja -testaamaan , sekä selittämään ja tarkentamaan ratkaisua (Enkenberg). "Suunnittelemalla oppimisessa toistuvia prosesseja ovat suunnittelu, tiedon muokkaus, relevantin tiedon ja toteutuksen kriittinen arviointi sekä korjaaminen.

Kaikenkaikkiaan Enkenbergin artikkelista tuli selvästi ilmi, että hän tukee tutkivaa oppimista monessa erilaisessa oppimisessa. Hänen mukaansa oppiminen tapahtuu parhaiten kun tieto rakentuu tutkimisen ja pohtimisen ympärille. Näinollen tiedosta tulee paljon perustellumpaa ja mahdollisesti myös kestävämpää. Tämä lisää myös opitun aiheen ymmärtämistä. Enkenberg kannustaa lopussa myös opettajia luomaan tällaisia oppimisympäristöjä oppilaille, vaikka se voi tuntua opettajasta hieman haastavaltakin.